Yksi vaatimaton hautakivi
Paikallisten henkilöiden historia on kiinnostavaa. Keitä meidän kaupungissamme on asunut? Millaisia ihmiset ovat olleet? Mitä he ovat tehneet työkseen? Meillä täällä on ollut kauppiaita, merimiehiä, lääkäreitä, pappeja, lukkareita, opettajia ja muita ihan tavallisia kaupunkilaisia. Heidän tarinansa ovat mielenkiintoisia.
Entisenä aikana oli tapana, että hautakiveen laitettiin vainajan nimen lisäksi myös hänen ammattinsa. Kuljen hautausmailla vanhojen hautojen keskellä työkseni. Usein myös vapaa-ajallani käyn kiertelemässä ja katsomassa hautoja. Tapanani on hautakivistä etsiä merkintöjä vainajan ammatista.
Kalannin kirkkomaalla ruumisportin kupeessa vasemmalla puolella on pieni, vaatimaton hauta, johon on haudattu kalantilainen merkkihenkilö ja hänen perheensä. Haudalla olevassa kivessä lukee J.M. Raumannus. Kuka oli tämä J.M. Raumannus?
Jonas Raumannus oli nimensä mukaisesti syntynyt Raumalla vuonna 1608. Erityisesti meitä kiinnostava tieto Raumannuksesta on se, että hän toimi Uudenkirkon kappalaisena vuosina 1640–1683. Vaikka Jonas Raumannukselle olisi ollut tarjolla muualla myös suurituloisia virkoja, hän halusi kuitenkin pysyä vaatimattomassa kappalaisen tehtävässään täällä meidän seudulla peräti 35 vuotta. Jonas Raumannus oli hyvin kiintynyt omiin pitäjäläisiinsä, kunnes sairastumisensa takia hänen oli lopulta erottava kappalaisen tehtävästään.
Kun Suomessa monien vaiheiden jälkeen alettiin suomentaa koko Raamattua, valittiin raamatunkäännöskomitean sihteeriksi Jonas Raumannus. Hänen kirjallisesta kyvystään kertoo, että hän kirjoitti puhtaaksi koko Raamatun. Tärkeä työ uskottiin Raumannukselle, koska hänen suomen kielen taitoansa pidettiin erinomaisena. Tämä ensimmäinen Suomea varten tehty Raamattu painettiin Tukholmassa vuonna 1642.
Jonas Raumannuksen kirjallisista ansioista on mainittava myös hänen toimittamansa Manuale Finnonicum, joka kokoomateoksena sisälsi virsiä, evankeliumikirjan, katekismuksen, rukouskirjan ja kalenterin. Kokoomateos ilmestyi vuonna 1646.
Jonas Raumannus näyttää siis olleen melkoinen kielimies. Kirjallisista töistään Jonas Raumannus sai lahjoituksena kreiviltä vuonna 1649 Männäisten Jokelan. Siitä on aina puhuttu nimellä pikkupappila. Nykyisin pikkupappila on yksityisomistuksessa.
Jonas Raumannus kuoli vuonna 1683, ja hän sai viimeisen leposijansa puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa Kalannin kirkon sakaristosta. Vuonna 1884 toukokuun 27. päivä Jonas Raumannuksen muurihauta avattiin ja Jonas Raumannuksen, hänen puolisonsa ja lastensa jäännökset siirrettin kirkkomaahan siihen paikkaan, jossa mainittu vaatimaton hautakivi nyt sijaitsee.
Muutama vuosi sitten Kalanti-Seura kunnosti kyseisen Kalannin kirkkomaalla olevan Jonas Raumannuksen hautakiven Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiön tuella. Näin ensimmäisen Suomea varten painetun Raamatun käännöskomitean sihteerin hautamuistomerkki on meidän kaikkien ihailtavana ja nähtävänä eikä yhden seutumme kirkollisen merkkihenkilön muisto häivy.
Päivi Virtanen
Suntio
Uudenkaupungin seurakunta
Kirjoitus on luettavissa Uudenkaupungin Sanomissa 6.10.-26
Kuvat T.H.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti