Hyvää joulua

 

Männäisten joulumarkkinat 2023

Hieno ilma, maukasta puuroa, ja runsaasti markkinavieraita. Arpaonni osui Otso Rantaselle. Mukavaa joulun odotusta kaikille.

Viikko ennen joulua, perinteiset joulumarkkinat

 

Tunnelmia Kalanti-päivän juhlasta

Seuran puheenjohtaja Anniina Kukkulan avauksella kotiseuturakkaudesta, kalantilaisuudeta ja yhteistyön voimasta aloitettiin lämmin, aurinkoinen juhlapäivä.

Juhlapuhuja Aino Savolainenkertoi matkastaan
Kalannin kappalaiseksi. Punaisesta Kalanti-
kassista löytyi monta esinettä, jotka muistuttuvat
asioista joista tulee hyvä mieli.

Satu Sarkoranta, vanha konkari, ei iältään vaan matkaltaan
harmonikan kanssa. Kolminkertainen Suomen pelimannimestari
on viihdyttänyt Kalanti-päivilläkin jo vuodesta 1993 alkaen.

Väliajalla oli kahvia ja pullaa.

Arvattava esine olikin visainen. Oikeita arvauksia löytyi vain
kolme. Esinettä on käytetty silitysrautojen kuumentamiseen.
Anna-Maija Metsä-Tokilaa onni suosi ja hän sai oman
punaisen Kalanti-kassinsa. 

Näyttelyissä oli tuvassa esillä osa Veikko Pirilän vanhoista
rukinlavoista. Salin puolella oli Päivi Sandellin maalauksia.

Täällä maalattiin kiville ja poskille.

 

Tauno Siiri lausui lemmekkäitä runoja
länsi- ja itäsuomen murteella.
Alla on kuunneltavissa ote Kalle
Väänäsen runosta Juakko ja Hilta.

Leppoisan illan päätti Eläkeliiton Kalannin yhdistyksen laulukerho.

 

T.H. Kuvat Jani Tanner ja tuija Hannula

Kalanti-päivän juhla 2023

 

Kalannin mestauspaikat

Olli Laurilan mestauksiin liittyvät tutkimukset jatkuvat.

Kehätien ja Uusikaupunki-Laitilan teiden risteyksessä lienee myös ollut mestauspaikka. 

Arveluista mestauspaikan sijainnista ja kertomusta Valpurin saatanallisesta päähänpistosta pääsee lukemaan linkistä Kalannin mestauspaikat ja Valpurin tapaus

Alla olevista linkeistä pääsee syventymään 1700-luvun karttoihin Kalannin keskustan vaiheilta.

Harikkala 1783 

Männäinen 1772

Männäinen ym.

T.H.

Salatut museot

Salatut museot -sivustoa ylläpitävä Hannu Tuominen poikkesi kuvaamaan lisäkuvia aikaisemmin julkaisemaansa sivuun Kalannin kotiseutumuseosta. 

Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan lukemattomiin enemmän tai vähemmän tunnettuihin kohteisiin. Moni kohde voi olla jo muisto vain, mutta sivustolla niihinkin pääsee vielä tutustumaan. Kiitos Hannu Tuomiselle arvokkaasta työstä.

T.H.

Salatut museot (linkki)

 Salatut museot Facebookissa (linkki)

Koko kylä lauloi

Uudenkaupungin kulttuuripalveluiden järjestämässä yhteislaulutilaisuudessa Rami Rafael ja Petri Hatakka  vetivät lämpimissä tunnelmissa iloisen laulutuokion museon mäellä. Kesäkulkurien esitys Puiden juurilla saatiin nähdä kiertueen ensi-illassa Kalannissa. Herkulliset raparperipiirakat ja suun kostukkeet kartuttivat Kalanti-seuran kassaa. Kiitos

T.H.

 

Savusaunan katolle uudet päreet

Uudenkaupungin Nystars T16  salibandyjoukkueen nimissä naputeltiin uutta katetta vanhan saunan katolle. Katolta kuului kysymys, koska lienee edellisen kerran päreet uusittu. Tuskin ovat alkuperäiset. Tietääkö joku?

1800-luvun puoliväliltä peräisin oleva saunarakennus on siirretty vuonna 1965 naapuritilalta Männäisten Postilta (Iso-Kudila) museon (Vähä-Kudila) pihapiiriin.

T.H.

Onko kolmaskin "Maija" päättänyt päivänsä Maijankalliolla

Olli Laurilan tutkimukset vanhojen asiakirjojen parissa on tuonut esiin kolmannenkin surullisen naiskohtalon.

Naimattoman Maria Matintyttären, joka oli kotoisin Laitilan Kovion rusthollista, lapsensurmatapausta käsiteltiin 15. toukokuuta ylimääräisillä käräjillä  Uudenkirkon (Kalannin) Tammiston kylässä 1755.

Juhannuksen tietämillä samana vuonna, pyövelin laskun mukaan, mestauspaikka on ollut Kalanti eli se käräjäkunta, johon Kovio kuului. 

Tämä kolmas "Maija" on varhaisin tähän mennessä esiintulleista mestauksista ja todennäköisesti mestaus on tapahtunut tutuksi tulleella Maijankalliolla.

Lisäys 9.6.2023: Kovion Marian teloituspaikka jää kuitenkin epävarmaksi. koska Laitilan kirkkoherra Hedeen on kuolin luetteloihin kirjannut epäselvästi paikaksi Salon kylän. Ainakin pyöveli on ollut tilaisuudessa läsnä, ilmeisesti myös kirkkoherra.

Selvitykset pdf:inä

1. Maria Matintytär, 1731-1755 (24 v.), Kovio (Laitila) Kovion rusthollin tyttären tarina
2. Maria Matintytär, 1728-1767 (39 v.), Kylähiisi (Kalanti) Marttilan talon leskipiika
3. Maria Juhantytär, 1764-1795 (31 v.), Häähä (Kalanti) Palpan eronnut piikanainen

T.H.

Maijankalliolla mestattu kaksi Maijaa

1767 mestatun Maria Matintyttären (linkki ko.sivulle) lisäksi Maijankalliolla on mestattu vuonna 1795 Häähän Marttilan talon leskipiika Maija Juhanintytär (Maria Johansdr).

Maijankallion nimi voikin olla vakiintunut vasta Maija Juhanintyttären mestauksen jälkeen.

Olli Laurila on tutkinut tapausta saatuaan siitä vinkin Mikko Moilaselta (pyövelikirjailija, joka kerää kokoomatiedostoa 1600-1800 lukujen kuolemaan tuomituista). 

Seikkaperäinen selvitys tapahtumasta Häähän Marttila Maija pdf (linkki) 

Kalanti-Seuran arkistoista löytyi haastattelun pätkä (Mauri Vuola haastattelee Oskari Terhoa v. 1970), jossa kerrotaan Palsan Annan mestauksesta. Tästä tapauksesta Olli Laurila ei kuitenkaan ole saanut asiakirjoista mitään vahvistusta. Palsan Annan mestaus äänitiedosto(linkki)

linkki sivulle isojakokartta vuodelta 1783                                                                                                                 

T.H.

 

Maria Matintyttären ja Erik Uusikartanon tapaukset ylimääräisillä käräjillä syksyllä 1767

4 vuotta sitten oli seuran järjestämän pyöräretken kohteena Kaukjärven kupeessa oleva Maijankallio.  Paikka on saanut nimensä siellä lapsensurmasta teloitetun Marian (Maijan) mukaan.

Rauno Laine ja Olli Laurila kirjoittivat myös Uudenkaupungin Sanomissa tiedoistaan tapauksesta.

Maijan vuori, Maijankallio (julkaistu kesällä 2019) Linkki julkaisuun.

Asiaan syvemmin perehtynyt Olli Laurila on arkistoja kaiveltuaan löytänyt lisää aineistoa Maria Matintyttären ja samalla myös Eerik Uusikartanon tapauksesta, joita käsiteltiin samoilla käräjillä. Marian tapauksessa oli syytettynä kenttävääpeli Balzar Bäck ja hän oli kuultavana myös Erik Uusikartanon tapauksessa.

Maria Matintyttären tragedia ja Erik Uusikartanon tapaus Linkki julkaisuun

T.H.